Action Learning -menetelmän syvintä olemusta on oivaltamisen ilo; oma toimintamme ja tekemisemme vie oppimisprosessia eteenpäin. Menetelmää voisi soveltaa toiminnallisessa ympäristössä tapahtuvaan oppimiseen, myös Ekoviikko-teeman puitteissa. Lyhyesti action learning on menetelmä, jossa ryhmä ihmisiä työskentelee aitojen ongelmien kimpussa ja oppii samalla. ¹

Tienviittana opettajan tietämys ja innostus

Opettajat ovat oppilaiden kehittymisen yksilöllisiä tukijoita ja motivoijia. Opettajien asiantuntemus perustuu yleensä teoreettisesti hallittuun tietämykseen. Kuitenkin opettajan oma aktiivisuus kehittää tietouttaan muillakin kuin teoreettisella alueella korostuu uudenlaisessa aktiivisessa oppimisympäristössä.

“Teachers are key to enhancing learning in schools. In order to teach in a manner consistent with theories of learning, extensive learning opportunies for teachers are required.” ²

Oikean opetusmenetelmän valinta on erinomaisen tärkeä pyrittäessä oppimisen näkökulmasta parhaimpaan mahdolliseen tulokseen. Opettaja voi tietyissä tilanteissa päästä samaan lopputulokseen erilaisilla opetusmenetelmillä. Ja olosuhteista ja oppimisympäristöistä riippuen voidaan parempaan oppimistulokseen joskus päästä hyödynnettäessä jotain muuta opetusmenetelmää. Opetusmenetelmän valinnan yhteydessä opettajan on ensiarvoisen tärkeää miettiä ulkoisen opetusmenetelmän valinnan yhteydessä (opetusprosessin suunnittelu) myöskin opetusmenetelmän sisäistä puolta – oppimisprosessia.³

¹‘² J.D Brasford, Ann L. Brown, Rodney R.Cocking; How people learn, 2000(203);³Engeström, 1992, (122)

Ekoviikko- teema pohjautuu ympäristökasvatukselliseen ideaan, jossa tulevaisuuskasvatuksella on myös oma osansa. Ympäristökasvatuksen pohjalta lapsi alkaa havainnoida oman itsensä ja ympäristön suhdetta.²

Ympäristöherkkyys on kykyä havainnoida ja aistia ympäristöä sekä siinä tapahtuvia muutoksia. Tärkeää on yksilön kokemusten ja havaintojen pohjalle rakentuva tunnepitoinen suhde ympäristöön sekä empatiaa ympäristöä kohtaan.Ympäristön kriittinen tarkkailu kehittää lasten ympäristöherkkyyttä sekä auttaa heitä hahmottamaan kokonaisvaltaisesti elinympäristöään. Ympäristöherkkyys ei ole pelkästään rumien ja ikävien asioiden näkemistä, vaan tarkoituksena on edistää kokonaisvaltaista ja myönteistä suhtautumista ympäristöön ja lähipiirin havainnointiin.²

Kun oppii näkemään ympäristönsä, tulee halu pitää siitä huolta.

Ympäristötietoisuudella tarkoitetaan ympäristönäkökohtien tiedostamista ja niiden huomioimista toimintaa koskevia päätöksiä ja valintoja tehtäessä.²

Tulevaisuuskasvatus on kasvatuksellista toimintaa, jolla pyritään vahvistamaan yksilön ajatteluun, taitoihin ja tekoihin liittyviä valmiuksia, jotka parantavat mahdollisuuksia selviytyä tulevaisuudessa ja kehittää parempaa yhteistä yhteiskuntaa. ³

Tulevaisuustyöskentelyn  edellyttää koululta sekä aktiivisuutta että ennen kaikkea proaktiivisuutta. Koulu ei siis vain reagoi muutoksiin, vaan pyrkii tulevaisuutta ennakoiden edistämään hyviä asioita maailmassa niitä väyliä pitkin, joita sillä on käytettävissään.³
Ekoviikolla käsiteltävät asiat tulevat tutuksi peruskoulun ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa. Ekoviikko on myös tukemassa ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tavoitetta.

Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. ¹

¹ Peruskoulun OPS,2004  ² www.ympäristö.fi   ³ www.edu.fi

Suunnittelemme viikon mittaisen jakson, jonka jokaiselle päivälle on oma ekologinen teemansa. Tarkoituksena ei ole vain pitäytyä yhdessä aiheessa kuten kierrättämisessä, vaan haluamme syventää teemaa laajentamalla näkemystä ympäristöstä huolehtivien yhteiskunnan tahojen toimintaan saakka.  Ekoviikolla heränneet kysymykset auttaisivat laajentamaan oppilaille ekologista tietämystä: Miten voisin käyttää tuotteen loppuun heittämättä sen pois? Mihin kaupan jätteet kulkeutuvat? Mitä kaatopaikalla tapahtuukaan? Onko kirpputoreissa mitään järkeä?

Tavoitteena on saada lapsi ymmärtämään isensä osaksi ympäristöä. Ekoviikolla heränneet ajatukset ja aktiviteetit auttaisivat häntä tarkastelemaan ympäristöänsä arvokkaana, suojelemisen arvoisena asiana. Oppiminen tapahtuisi pääosin toiminnallisessa ympäristössä. Viikon aikana toimitaan pääosin kouluympäristössä, mutta yksi vierailu ulottuisi kauemmaksi -  lähimmälle kaatopaikalle.

Viikon aikana lapsi saa kokea olevansa tärkeä voimavara ympäristön suojelijana. Ja mikä parasta, se voi olla hauskaakin: kierrätyspäivänä omat vanhat lelut saavat vaihtua toisten käytettyihin, mutta itselle aivan uusiin!

Raija Paaso, Liina Myllys, Anna Ilvesluoto